PIIRPAUKE: Koli
Rockadillo Records ZENCD 2132
Virallinen julkaisupäivä 12.5.2010

Piirpauke on palannut juurilleen ja suomalaisperäiseen musiikkiin samalla kun sen kokoonpano on uudistunut. Yhtyettä voi hyvällä syyllä kutsua jo superbändiksi, sillä Sakari Kukko (puhaltimet, koskettimet) ja Ismaila Sane (lyömäsoittimet) ovat löytäneet uudet huipputason soittokumppanit. Trio Töykeiden maailmanluokan komppiryhmä Eerik Siikasaari (kontrabasso) ja Rami Eskelinen (rummut), sekä Sielun Veljien lisäksi monista rock- ja jazz-kokoonpanoista tuttu Jukka Orma (kitarat) ovat uudet Piirpauke-muusikot.

Uudella albumilla Koli suomalaisessa kansallismaisemassa kohtaavat kansanmusiikki, jazz ja taidemusiikki. Levyllä on suomalaisten kansansävelmien ja Sakari Kukon niiden pohjalta säveltämien uusien teosten lisäksi Toivo Kuulaa, Konsta Jylhää sekä yksi Tsaikovskin ja peräti neljä Sibeliuksen sävellystä.

– Olen erittäin kiitollinen siitä, että saimme valmiiden ääninäytteiden perusteella Sibeliuksen perikunnalta viralliset sovitusluvat Sibeliuksen sävellyksiin, joita työstimme alkuperäisiä kunnioittaen, mutta silti Piirpaukehengessä ja tämän kokoonpanon mahdollisuuksia hyödyntäen, Sakari Kukko kertoo.

– Kun pari vuotta sitten päätimme tehdä pienen kiertueen alkuperäisellä Piirpauke-kvartetilla, uppouduin arkistoihin ja totesin, että siellä oli valtavasti vielä hyödyntämätöntä hienoa musiikkia. Emme ehtineet ottaa siitä haltuun kuin murto-osan, joten sain idean päivittää alkuperäisen Piirpauke-konseptin vastaavanlaisella uudella kokoonpanolla, Kukko jatkaa.

– Olimme juuri tehneet pitkän Aasian-kiertueen Espoo Big Bandin kanssa ja siitä innostuneena perustaneet Eerikin ja Ramin kanssa Neliveto-kvartetin, joten he olivat looginen komppiryhmä. Kitaristin tuli olla Hendrixinsä oppinut, siksi Jukka oli myös itsestään selvä valinta. Sitäpaitsi Sielun Veljet on yhä mielestäni kaikkien aikojen merkittävin suomalainen rockbändi. Pitkäaikainen Piirpauke-jäsen Ismaila Sane on maailmanluokan perkussionisti. Hän tuo mukanaan länsiafrikkalaisen musiikkikulttuurin, joka on vaikuttanut muusikonprofiiliini ehkä enemmän kuin mikään muu näiden 35 Piirpauke-vuoden aikana.

– Tämä unelmakvintetin kokoaminen oli yllättävän helppoa, sillä kukaan näistä toivelistani kärjessä olevista taiteilijoista ei epäröinyt hetkeäkään, kun kysyin, kiinnostaako tällainen Piirpauke, Sakari kertoo.

– Päätimme, että levylle kelpuutetaan meidän omista juuristamme peräisin olevaa musiikkia, jota voi ylpeänä esittää missä päin maailmaa tahansa. Syksyllä 35-vuotista taivaltaan juhliva Piirpauke on maailmanmusiikin pioneereja ja yksi genren pisimpään toimineista yhtyeistä Euroopassa. On upeaa, että bändi on jälleen uudistunut ja huippuvireessä. Uutta ilmettä levylle tuo myös se, että Piirpauke on ensimmäistä kertaa käyttänyt ulkopuolista studiotuottajaa. Trumpetisti Mika Mylläri on hankkinut lisäkannuksia ja kokemusta myös Lontoossa, ja hänen roolinsa albumin tuottajana oli merkittävä. Myllärin lisäksi levyllä vierailee mm. legendaarisesta Orchestra Baobabista tuttu laulaja Meissa Niang.


Sakari Kukko kertoo lisää Koli-albumin musiikkivalinnoista:

Piirpauke perustettiin vuonna 1974, kun joukko jazzmuusikoita alkoi käyttää kansanmusiikkia improvisaation pohjana. Ohjelmisto laajeni nopeasti Balkanin suuntaan ja kauemmaksikin, ja vuosien varrella myös yhtyeen kokoonpanot muuttuivat entistä kansainvälisemmiksi. Kiinnostukseni klassiseen musiikkiin alkoi myös kuulua ohjelmistossa: Piirpauke on soittanut muun muassa Mozartia, Schubertia, Dvorakia, Ravelia, Schostakovitchia, Beethovenia, de Fallaa, Bartokia, Klamia ja Merikantoja. Musiikillisen ja konkreettisen maailmanmatkailun jälkeen ympyrä on nyt sulkeutunut – jazzmuusikot soittavat jälleen suomalaista kansanmusiikkia. Tosin taidemusiikin ja kansanmusiikin yhteys on nyt albumin kantava teema, samoin kuin kansallisromantiikka, johon viittaavat myös suomalaisesta kansallismaisemasta lainattu levyn nimi sekä kannen metso.

Avauskappale, joka sai nimekseen Blue Alma, on Toivo Kuulan (1883–1918) sarjasta eteläpohjalaisia tansseja, opus 17 a no. 3, moderato tranquillo, sadan vuoden takaa. Tämä Kuulan teos edustaa puhtaimmillaan kulminaatiopistettä suomalaisen kansanmusiikin ja taidemusiikin välillä. Suomalaisen pelimannimusiikin legendoihin kuuluva Matti Haudanmaa (1858–1936) soitti Toivo Kuulalle muun muassa Paimenen polskaa (Polska del Pastor). Kaustinen–Dakar lähtee liikkeelle kahden Matti Haudanmaalta muistiinkirjoitetun melodian (Syrjälän Kaapoon polska Kurikasta ja Rintalan Heikin polska Lapualta) pohjalta, mutta päätyy uutena teoksena Senegaliin asti todistaen, että polska ja mbalax ovat yhtä. Kuten myös polska ja bulerias! Pjotr Iljits Tsaikovskin (1840–1893) Romance on levyn ainoa ei-suomalainen sävellys. Suomi oli tuolloin Tsaarin Venäjän suuriruhtinaskunta. Tsaikovski syntyi suomensukuisessa Udmurtiassa, ja on aina ollut läheinen suomalaisille, vaikuttaen mm. Sibeliukseen, joten hän sopii tähän kokonaisuuteen.

Jean Sibelius (1865–1957) sävelsi Musetten Adolf Paulin näytelmään Kuningas Kristian (König Christian). Omistan tämän version isälleni Pauli Kristian Kukolle. Sibeliuksella oli teosta säveltäessään mielessään säkkipilli ja kansanmusiikkivaikutteet ovat muutenkin ilmiselviä. Rondinossa Sibeliuksen arvellaan muistelevan lapsuuttaan, ja Romanssi on hänen vastauksensa Tsaikovskin haasteeseen. Sibeliuksen suhteesta kansanmusiikkiin ovat arvostetut Sibelius-tutkijat sanoneet, että säveltäjä löysi itsensä kuultuaan runonlaulaja Larin Paraskea vuonna 1891 ja vierailtuaan Karjalan korpimaisemissa. Ja nimenomaan Kolilta inspiraatiota ovat saaneet monet kansallisromantiikan ajan suomalaistaiteilijat.

Sibelius kertoi vävylleen nähneensä unen, jossa hän oli kirjoittanut jazzin. Herättyään hän ei ollut kirjoittanut kappaletta muistiin ja oli siitä myöhemmin hyvin harmissaan. No, jazzmuusikko-pelimanni sävelsi nyt Ainola Festivon Jannen Romanssin innoittamana. Valse Triste oli Sibeliuksen maailmanhitti, jossa kuulen muun muassa flamencovaikutteita. Lo-Hi on sävelletty itäkarjalaisen kantelesävelmän Maanitus eli Trepatska pohjalta. Löysin sen Entiset etniset -kokoelmalta, jolla on Yleisradion vanhimpia kansanmusiikkiäänitteitä. Sen esitti Vanja Tallus eli Ivan Trofimoff. Samalta arkistojen aarteelta löytyi myös pelimannimusiikkia Karvialta eli Pippuripolska, jonka esittivät Riskun pelimannit. Konsta Jylhän (1910–1984) Konstan parempi valssi oli 70-luvun kansanmusiikkibuumin lippulaiva, joka avasi latua Piirpaukkeen Konevitsan kirkonkelloille. Oli korkea aika tehdä tästä myös Piirpauke-tulkinta.

Kuhmossa, huhtikuussa 2010,
Sakari Kukko

Lisätiedot, haastattelu- ja kuvapyynnöt ym:
Rockadillo Records / Tapio Korjus
(03) 213 1260
records@rockadillo.fi
www.rockadillo.fi

www.rockadillo.fi/piirpauke

Jakelu: Supersounds Music